Omaa motivaatiota on melko vaikea pitää yllä, kun ei pääse kunnolla liikkumaan. Tekisi ihan oikeasti mieli vetää karkkia ja muita herkkuja, koska ärsyttää niin jumalattomasti. Mutta - enpäs teekään niin. Vielä tällä hetkellä pysyn ruodussa tämän blogin ja edistymiskuvien ansiosta. Käyn aina välillä kyyläämässä näitä edistymiskuvia, ja etenkin niitä vanhimpia kuvia, joissa mahani on paisunut kuin pullataikina. Silloinpa sitä löytää taas sisältään sen itsekurin. Itsekuri on mukavampi kaveri kuin itseinho.
Eilinen kotitreeni meni oikein kivasti. Päivällä onnistuin vääntäytymään lattiallekin ja takaisin ylös useampaan kertaan, ja siitä innostuneena päätin tehdä vatsarutistukset (meinaan aina kirjoittaa turistukset) lattialla. Tänä aamuna ne tuntuivat mukavasti, ja olo tuntuukin hiukan virkeämmältä. Bonuksena nukuin viime yönä paremmin kuin kertaakaan tämän haaverin jälkeen - ilman mitään särkylääkkeitä.
Tuohon kotitreeniin näkyy menevän aikaa n. 50 minuuttia eli ihan se sama kuin salillakin. Toisaalta teen yhden ylimääräisen sarjan jokaista liikettä, mutta käytännössä tästä ei jää muuta pois paitsi se aerobinen lämmittely. Eli hyvin tällä (kai) pärjää siihen saakka, kunnes kykenen taas suoriutumaan koipeni kanssa salille. Eipä ainakaan tarvitse potea tunnontuskia siitä, että olen vain läjinyt kotona tekemättä mitään. Olen edelleen hyvin pakkomielteinen sali- ja ruokavaliorutiineista, koska takaraivossani nakuttaa edelleen ajatus, että lihon heti 10kg jos pidän liian pitkän treenitauon tai otan enemmän vapauksia ruoan suhteen. Edessä on vielä pitkä polku, onneksi minulla on vain aikaa.
 |
| Lähde: http://followpics.me/diet-and-exercise-motivation/ |
0 kommenttia:
Lähetä kommentti